Kuulin jokin aika sitten lauseen ”on ihan OK muuttaa mieltään”. Lause kuvaa hyvin aikaamme ja toimintaamme ihmisinä, jopa kansakuntina. Poliitikot muuttavat mieltään Sote-sovun nimissä, Britit empivät sittenkin brexitiä ja maailma jännittää suurvaltojen seuraavia siirtoja. Epävarmuus nakertaa ennen niin varmoja asioita, kuten kysymyksiä sukupuolesta ja perheestä. Avioliitto on muuttumassa enemmän sopimukseksi ja aikuisten vaatiessa etujaan lapset maksavat hintaa. Kristillisiä arvoja puretaan, mutta islamia myötäillään suvaitsevaisuuden nimissä. Taustalla saattaa olla jopa pelkoja, ainakin epäluuloa ja joillakin ymmärrystä nähdä mitä naapurimaassa tapahtuu. Koska usein kuin pikkuveljen lailla on Suomi seurannut perässä.
Muutamme mieltämme oman etumme nimissä, yhteisöllisyyden paineesta tai pelon takia. Oma etu, sosiaalinen paine ja epävarmuus ajavat ihmisiä jatkuvaan muutokseen, se on siis ihan OK. Mutta on olemassa edelleen muuttumaton, joka kutsuu. Hänen lähellään pelko katoaa, rauha ja rakkaus voittaa. Hän ei muutu, ei katoa, eikä peru sanojaan. Hän on sama eilen, tänään ja huomenna. Jumalan muuttumaton rakkaus haastaa ottamaan hänet todesta, uskomaan ja luottamaan.
Jumalan ajatukset eivät ole muuttuneet aikojen saatossa, ne ovat edelleen kaikkien luettavissa. Jumalan läsnäoloa elämässä ei mikään tai kukaan voi viedä siltä, joka uskoo. Jumalan rakkaus on iankaikkista, loppumatonta, muuttumatonta rakkautta. Vain harvat löytävät sen, vaikka kaikki sitä kaivaten etsivät. Miksi? Kenties liian helppoa?
Suhteessa Jumalaan on ihan OK muuttaa mieltä, on OK katua syntejä. Koska, et ole silakka vaan Jumalan kuva, Hänen rakkautensa kohde, jolle uskon kautta Jeesukseen Kristukseen annetaan lahjaksi elämä, iankaikkinen elämä. Paras tapa muuttaa mieltä, on vaihtaa epäilys uskoon.
Kari Muukka